Koronavuosi oli poikkeuksellinen myös siitä näkökulmasta, että sen aikana Suomeen on muuttanut enemmän suomalaisia, kuin täältä on muutettu muualle. Paluumuutto on trendi, joka näkyy myös hyvin paluumuuttajien eri ryhmissä. Usein paluumuuttaja on hyvin kouluttautunut nainen, joka tuo mukanaan partnerin ja lapset. Työn löytäminen puolisolle ja juurtuminen uuteen kotimaahan ja -kaupunkiin voi olla haaste. Moni paluumuuttajista muuttaa juuri Helsinkiin. Itse muutin Ruotsista Helsinkiin perheeni kanssa juuri ennen kuin kukaan Euroopassa ajatteli koronasta yhtään mitään. Päätös tuli ajankohtaiseksi syksyllä 2019, ja muutimme Helsinkiin tammikuussa 2020.

Huomaan suomalaisilla työmarkkinoilla paljon kulttuurieroja, mutta koen että suomalainen työkulttuuri voisi hyötyä paljon siitä että saataisiin monipuolista osaamista ja uusilla silmillä asioita tutkivia henkilöitä, ja voisimme löytää uusia toimivia toimintatapoja jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Konkreettinen haaste on esimerkiksi siinä, että Helsingin kaupungin ja HUS:n viestintä lähtee siitä näkökulmasta, että olet kasvanut tässä yhteiskunnassa ja tiedät miten asiat toimivat. Tämä on haaste ulkosuomalaisille, ja erityisesti maahanmuuttajille.

Hallitus on vahvasti linjannut, että meidän on saatava uutta työvoimaa ulkomailta. Mutta osaammeko kehittää toimintatapojamme siten, ihmiset haluavat tulla ja jäädä tänne? Osaammeko tehdä heidän kotiutumisestaan ja työllistymisestään tarpeeksi helppoa? Ulkosuomalaisissa on suuri potentiaali juuri siihen työvoimaan, jota Helsinki ja koko Suomi tarvitsee tulevaisuudessa. Erityisen hieno voimavara olisi ulkosuomalaisten toinen ja kolmas polvi, jota olisi hyvä houkutella juuri tänne meille.

Korona vuoden aikana on muuttanut enemmän suomalaisia suomeen kuin täältä pois. Tämä on trendi muutos joka myös näkyy hyvin paluumuuttajien eri ryhmissä. Usein paluumuuttaja on hyvin kouluttautunut nainen joka muuton myötä tuo mukanaan partnerin ja lapset. Usein voi olla haaste löytää töitä ja juurtua. Moni muuttaa juri helsinkiin.