Tavoitteet

Terveellinen ja turvallinen kaupunki kaikille!

Terveellinen kaupunki

Terveellinen kaupunki pitää sisällään sekä fyysiset että psyykkiset aspektit terveydestä. Hyvän terveyden pohja luodaan jo lapsena.

Fyysisesti terveellinen – Meidän on luotava terveelliset elinolosuhteet lapsillemme jo ihan pienestä pitäen. Lapsilla pitää olla mahdollisuus liikkua turvallisesti ja saada paljon virikkeitä liikkumiseen jokapäiväisessä elämässään. Tämä on mahdollistettava sekä päiväkodissa että kodin lähiympäristössä: puistoissa, metsissä, pihoilla. Liikkuminen lapsen kanssa pyörällä on oltava turvallista. Entisessä kotikaupungissani Uppsalassa, sisältyi pyöräilyn ja liikenneturvallisuuden opetus eskarilaisten opetussuunnitelmaan ja siten varmistettiin että kaikki lapset oppivat turvallisesti pyöräilemään. Tätä voisi harkita myös sisällytettäväksi Helsingin eskarilaisten opetussuunnitelmaan. Kaupungin tulee liikennejärjestelyissä ottaa huomioon lasten turvallisuus kävellen, pyörällä ja julkisilla liikkuessa.

Meidän on rakennettava liikenneratkaisut lapsia ajatellen.

Psyykkisesti terveellinen – Mielenterveys on aihealue, johon on monta juurta. Meidän on tehtävä enemmän ennakoivaa työtä kehittämällä monipuolisia ja saavutettavia mielenterveyspalveluita. Monen nuoren arki on rankkaa tänä päivänä ja monien työikäisten vaativa työelämä sekä vanhusten yksinäisyys ovat nostaneet mielenterveyspalvelujen tarvetta. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua tähän. Akuutissa tilanteessa on todella tärkeää että mielenterveyspalvelut ovat helposti saatavilla mutta myös ennakoivaa työtä on kehitettävä. Meidän on myös yhteisöinä, työkavereina, lähiomaisina ja kavereina saatava työkaluja toimia, jos näemme että joku lähiomainen voi huonosti.

Terveellinen ruoka on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Kaupungissamme on tehtävä enemmän terveellisen ruoan eteen. Sokerin määrää on vähennettävä ja tämä tarve ei ole ainoastaan päiväkodin tai koulun ruoassa, vaan sokeria on tarjolla runsaasti kun jokaisen päiväkodin lapsen syntymäpäiviä juhlitaan päiväkodeissa. Entisessä kotikaupungissani Uppsalassa on päätetty että päiväkodissa lasten syntymäpäiviä juhlistetaan monella eri tavoin, mutta herkut jäävät väliin. Päiväkodissa ei tarjoilla jäätelöä tai makeita kiisseleitä muuten kuin erityisissä juhlahetkissä, esim. kun päiväkoti siirtyy joululomalle tai kesälomalle, mutta silloinkin vanhemman suostumuksella. Voisiko tätä linjaa harkita myös Helsingin varhaiskasvatukseen?

Turvallinen kaupunki

Liikenneturvallisuus on jokaiselle tärkeää. Helsingin kaupungin selvitysten mukaan noin joka kolmas auto ajaa liian nopeasti Helsingissä. Vaikka liikennerajoitukset olisivat oikein eivät ne muuta nykytilanteessa muuta autoilija käyttäytymistä. Meidän on puututtava tähän epäkohtaan useasta syystä. Liikennerajoitukset ovat kaikkien meidän turvallisuuden vuoksi. Tämän lisäksi nopeammin ajava auto tuottaa suuremman hiilijalanjäljen ja päästää enemmän pienhiukkasia ilmaan, jotka vaikuttavat meidän ja erityisesti lastemme terveyteen.

Sosiaalisesti turvallinen

Sosiaalista turvallisuutta on lisättävä lastemme kouluarjessa ja kouluissa on puututtava herkemmin kiusaamiseen,. Koulun on oltava kaikille turvallinen paikka ja meidän on luotava hyvät ja turvalliset olosuhteet lapsen kasvamiselle ja oppimiselle. Koska koulu on lasten työpaikka ja lasten hyvinvointia tulisi käsitellä työympäristökysymyksenä. Koulun työympäristötyössä on oppilaiden oltava mukana nostamassa esiin heille tärkeimpiä kysymyksiä ja vaikuttamassa siihen että työympäristö on kaikille hyvä.

Meidän on myös luotava turvallinen tulevaisuus meidän lapsille puuttumalla ilmastonmuutokseen. Kaikki tutkimukset näyttävät miten turvaton maailma tulisi olemaan ruokakriisin, pandemioiden ja sotien kanssa ellemme puutu ilmastonmuutoksen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii, että muutamme elintapojamme ja priorisoimme sitä, mikä on kaikista tärkeintä: lasten ja tulevien sukupolvien turvallisuuden takaaminen.

Saavutettava ja esteetön kaupunki

Fyysisesti esteetön kaupunki. Fyysiset rajoitteet aiheuttavat suuria haasteita liikkua kaupungilla ja julkisilla liikennevälineillä.

Kun ei näe, on lähes mahdotonta pysäyttää oikea bussi tai jäädä oikealla pysäkillä pois. Vähänkin heikkojalkaisen on haastavaa päästä bussiin tai bussista pois, etenkin jos on talvi ja paljon lunta.

Näkövammaisena et voi ylittää katuja, kun suojateiden luota puuttuu äänimerkityt liikennevalot. Nyt ei ole vain kyse vammaisista. Suomessa on maailman kolmanneksi vanhin väestö sekä paljon lapsia ja aikuisia, joille saavutettava sekä esteetön kaupunki on todella oleellista, jotta voi itsenäisesti liikkua. One kyse sekä taloudesta, että jokaisen ihmisen oikeudesta rakentaa ja elää omannäköistä elämää.

Meillä ei ole varaa enää sanoa että kyseessä on marginaalinen ryhmä tai erikoisryhmä. Kyseessä on meidän yhteiskunta kokonaisuutena. Meidän on yhdenvertaisuuden nimissäkin puututtava tähän epäkohtaan. Helsingin kaupunkiin on laadittava kaiken läpileikkaava strategia saavutettavuudelle ja esteettömyydelle.

Vammaisten osallisuutta on lisättävä kaupungin kaikkiin palveluihin liittyen sekä SOTE-uudistuksen toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vammaisneuvostojen on päästävä keskustelemaan ja vaikuttamaan liikenne ratkaisuissa sekä digitaalisten palvelujen kehittämisessä